Sankaripatsas 1918 sodassa kaatuneille

Haapasalo loi merkittävimmät teoksensa 1920- ja 1930-luvulla. 1920 hän teki useita suuria graniittiveistoksia. Graniitti materiaalina oli Haapasalolle uusi, aiemmin hän oli käyttänyt etupäässä marmoria ja pronssia. Miesfiguurit uutena aihepiirinä ilmestyivät taiteilijan tuotantoon myös 1920-luvulla. Mikkelin sankaripatsaaseen Haapasalo veisti ensimmäiset mieshahmonsa, joita pidettiin niin onnistuneina, että patsaan aihetta ehdotettiin käytettäväksi yhtenä vapauden symbolina kaikissa sankarimuistomerkeissä.

Osoite:

Ristimäen puisto (Tuomiokirkkopuisto)

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Johannes Haapasalo
TEOS: Sankaripatsas 1920, 1918 sodassa kaatuneille
MATERIAALI: graniitti

Rakentaja patsas

Ilmarisen puistosta löytyy seitsemän metriä korkea julkinen ulkoveistos nimeltään Rakentajan patsas. Betonista valmistettu veistos on lääninarkkitehti Eero Jokilehdon käsialaa ja se on Mikkelin Betoni Oy:n Mikkelin kaupungille lahjoittama teos vuodelta 1980. Patsas kuvaa lahjoittajayhtiön toimialaa ja se on omistettu kaikille alueen rakentajille.

Osoite:

Ilmarisen puisto, Nuijamies

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Eero Jokilehto
TEOS: Rakentaja patsas, 1980
MATERIAALI: pronssi

Pro Patria

Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaalla sijaitsee toistensa lähellä kaksi muistomerkkiä. Velvollisuus -patsas on Kalervo Kallion suunnittelema, vuonna 1959 pystytetty sankaripatsas 1939-45 sodissa kaatuneille. Patsaan vieressä vasemmalla puolella sijaitsee Pro Patria 1939-45 muistomerkki isänmaan puolesta menehtyneiden muistoksi. Pro Patria on lyhenne roomalaisen runoilija Horatiuksen säkeestä ”Dulce et decorum est pro patria mori”, joka tarkoittaa suomeksi ”Suloinen ja kunniakas on kuolema isänmaan puolesta”.

Osoite:

Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaa, om. Mikkelin maaseurakunta

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Jaakko Merenmies ja Petri Enqvist

TEOS: Pro Patria 1939-1945, 1986

MATERIAALI: graniitti

Poika ja Hanhet

Ullasari Jokilehto-Gerli on syntynyt Helsingissä 1943. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemian koulussa sekä Bredan akatemiassa Milanossa Marino Marinin kuvanveistoluokalla. Poika ja hanhet on Jokilehto-Gerlin ainoa julkinen teos. Avioiduttuaan ja muutettuaan Italiaan hän ei ole jatkanut kuvanveiston parissa ammattimielessä.

Poika ja hanhet –veistoksen sommittelu perustuu pysty- ja vaakasuorien viivojen tasapainoiseen vaihteluun. Teoksessa ei näy vaikutteita eri materiaaleja, tekniikoita ja vapaita muotoja kokeilevasta 1960-luvusta. Epätasaiseksi jätetty kiilloittamaton pronssipinta tuo pienimuotoiseen, herkkään veistokseen siihen soveltuvaa keveää tunnelmaa.

Osoite:

Lähemäen koulu, Kisatie 5

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: ULLASARI JOKILEHTO-GERLI

TEOS: Poika ja Hanhet, 1966

MATERIAALI: pronssi

Päämajapatsas

1939-40 ja 1941-44 sotien aikana Suomen armeijan päämaja toimi Mikkelissä. Ylipäällikkö, Suomen marsalkka Mannerheim lähimpine avustajineen sijoitettiin keskuskansakoululle. Mikkeli toimi jo 1918 päämajakaupunkina, kun kansalaissodassa valkoisten päämaja oli sijoitettu Seurahuoneelle huhtikuun 11. päivästä toukokuun 16. päivään.

1967 valmistunut Päämajapatsas – Suomen marsalkka Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi pystytetty muistomerkki on Kalervo Kallion suunnittelema. Alun perin Suur-Savon aukion reunalle sijoitettu veistos on sittemmin löytänyt sijansa Hallitustorilta. Mikkelin kaupunki on tällä tavoin halunnut vaalia päämajakaupunkiin ja ylipäällikköön liittyviä perinteitä. Päämajapatsas kuvaa Mannerheimia sellaisena kuin kaupungin asukkaat hänet muistavat kävelemässä kaupungin kaduilla.

Osoite:

Hallitustori

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Kalervo Kallio
TEOS: Päämajapatsas, 1976 Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin muistomerkki 100-vuotissyntymän kunniaksi
MATERIAALI: Graniitti

Otto Mannisen patsas

Kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltonen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1910-1915. Aaltonen nousi nopeasti Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin. Hänen luonnettaan kuvanveistäjänä valaisevat parhaiten hänen omat sanansa: ”Kuvanveistäjän ei tule jäljitellä luontoa, vaan veistoksellisin keinoin tavoittaa todellisuuden vaikutusta”. Aaltonen oli loistava muodon esiintuoja. Hänen suurpiirteisissä, klassisen tasapainoisissa veistoksissaan suomalaiset saivat arvostamaansa kansallista taidetta parhaassa muodossaan.

Runoilija ja kääntäjä Otto Manninen (1872-1950) syntyi Kangasniemellä. Hän kävi koulunsa Mikkelissä ja pääsi ylioppilaaksi 1892 Mikkelin lyseosta. Filosofian kandidaatti hänestä tuli viisi vuotta myöhemmin ja professori vuonna 1925. Kunniatohtoriksi hänet promovoitiin pari vuotta myöhemmin.
Otto Manninen nousi oman aikansa kulttuurivaikuttajien terävimpään kärkeen.
Muistopatsas pystytettiin hänen kaupungissa viettämiensä vuosien muistoksi 1953. Patsas katsoo Mannisen syntymäkuntaan, Kangasniemelle päin.

Osoite:

Kaupungintalon puisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Wäinö Aaltonen
TEOS: Otto Mannisen patsas, 1954
MATERIAALI: Graniittijalusta, veistos pronssia

Otto Henrik von Fieandtin muistomerkki

Otto Henrik von Fieandt syntyi 1762 Mikkelin Noronselän Matilassa. Muistomerkki sijaitsee n. 300 metrin päässä hänen syntymäkodistaan. Von Fieandtin isä oli sotilas ja perhe muutti sittemmin Ristiinaan. Otto Henrik seurasi isänsä ammattia ja joutui osallistumaan lukuisiin taisteluihin levottomana elinaikanaan. Runeberg on kuvannut häntä Vänrikki Ståhlin tarinoissa.

Muistomerkin suunnitteli opettaja, kuvataiteilija Tauno Häkli, joka suunnitteli myös Mikkelin maalaiskunnan vaakunan.

Osoite:

Rämälä

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: suunnittelija Tauno Häkli
TEOS: Otto Henrik von Fieandtin muistomerkki 1962
MATERIAALI: graniitti ja kupari

Nuori Polvi

Michael Schilkin syntyi 1900 Pietarissa, opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1923-27 ja työskenteli vuodesta 1936 Arabian taideosastolla suunnittelemassa eläinveistoksia, joista hänet parhaiten tunnetaankin. Hän on tehnyt myös useita seinäreliefejä. Schilkinin varhaiskauden teokset olivat naturalistisia. 1940-luvulta alkaen taiteilijan ilmaisu kehittyi tyylitellyn selkeäksi.

1950 valmistunut Lähemäen lastentalo on lääninarkkitehti Eero Jokilehdon suunnittelema. Kaupunki rakennutti sen yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa Lähemäen lastentarhaa varten. Avustusta saatiin lisäksi ruotsalaiselta kummikaupungilta Boråsilta. Kaupunginhallitus tilasi Schilkiniltä reliefin, joka tunnetaan myös nimellä Nuori polvi. Nimensä mukaisesti se eläinhahmoissaan symboloi Lastentalon tehtävää, uuden sukupolven kasvattamista.

Osoite:

Lähemäenkatu 4

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: MICHAEL SCHILKIN
TEOS: ”Nuori Polvi” Lähemäen lastentalon seinäreliefi 1950
MATERIAALI: keramiikka

Nuijamiesten patsas 1939, Nuijasodan 1597 muistomerkki

Nuijasota oli Suomen talonpoikien talvella 1596-97 tekemä yritys vapautua Suomen ja Viron käskynhaltijan Klaus Flemingin (n. 1535-97) rasittavasta sortovallasta. Kapina alkoi Isossakyrössä 1596 ja levisi eri puolille maata. Savossa Suursavo, Juva ja osa Rantasalmea liittyi kapinaan. Suursavon pappilan luona tammikuun 23 päivänä Savon talonpojat hävisivät taistelunsa sortajaa vastaan.

Eino Räsänen syntyi 24.9.1902 Kuopiossa. Mikkelissä vietettyjen kouluvuosien jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Helsinkiin, jossa hän kävi Taideteollisen keskuskoulun 1920-24 ja Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulun 1925-27. Räsänen toimi sittemmin Suomen taideakatemian koulussa opettajana 1953-59.

Nuijamiesten patsas on Räsäsen tunnetuimpia julkisia teoksia. Räsänen on tavoittanut patsaaseen aiheen henkeen sopivan tyylin. Klassisen kiinteästi muotoiltuja hahmoja ei ole ihannoitu vaan esitystapa on melko realistinen.

Osoite:

Kenkäveron Pappilan piha

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Eino Räsänen
TEOS: Nuijamiesten patsas 1939, Nuijasodan 1597 muistomerkki
MATERIAALI: graniitti

Mikkelin vanhalla kasarmialueella itsenäisyyden aikana toimineiden joukko-osastojen muistomerkki 1988

Muistomerkissä mainitut joukko-osastot ovat: 3. divisioonan esikunta, Etelä-Savon rykmentti, Savon jääkärirykmentti 3, Itä-Suomen jalkaväkirykmentti, Polkupyöräpataljoona 3, Kenttätykistörykmentti 3:n toinen ja kolmas patteristo, Ratsastava patteri, Jalkaväkirykmentti 7 -6. prikaati ja Savon prikaati

Osoite:

Tykkipuisto, Vanha kasarmialue

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: suunnittelija arkkitehti Pertti Mertaoja

TEOS: Mikkelin vanhalla kasarmialueella itsenäisyyden aikana toimineiden joukko-osastojen muistomerkki 1988

MATERIAALI: graniitti