Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki

Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki sijaitsee monen muun muistomerkin tavoin Mikkelin vanhalla kasarmialueella. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

Osoite:

Vanha kasarmialue

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: suunnittelija arkkitehti Pertti Mertaoja
TEOS: Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki 1992
MATERIAALI: graniitti

K. A. Tawaststjernan patsas

K. A. Tawaststjernan muistokivi pystytettiin runoilijan 100-vuotisjuhlan kunniaksi Mikkelin kaupungintalon puistoon. Patsashankkeen takana oli fil. maisteri Arvo Pekonen. Patsas paljastettiin sadesäällä 11.6.1960, puhujina tilaisuudessa olivat dosentti P. O. Barck ja prof. Olav Ahlbäck.

Karl August Tawaststjerna syntyi 13.5.1860 Annilan kartanossa silloisessa Mikkelin maalaiskunnassa, missä hän vietti myös lapsuutensa. Hän opiskeli Mikkelin lyseossa vuosina 1872-77 ja suoritti sen jälkeen polyteknillisessä opistossa arkkitehdin tutkinnon 1883. Hän ei kuitenkaan tuntenut arkkitehdin uraa elämäntehtäväkseen. Samana vuonna hän matkusti Pariisiin, missä hänen siihen astinen harrastuksensa, runous, muuttui vakavaksi työksi. Tawaststjernasta tuli aikansa merkittävin ja tuotteliain ruotsinkielinen kirjailija. K. A. Tawaststjerna kuoli 20.3.1898 Porissa vain 37-vuotiaana.

Osoite:

Kaupungintalon puisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Eino Räsänen
TEOS: K. A. Tawaststjernan patsas 1960, muistomerkki runoilijan 100-vuotisjuhlan kunniaksi
MATERIAALI: graniitti, pronssi

Naisvuori

Naisvuori on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä.

Tarinan mukaan Naisvuori ja sen pohjoispuolella oleva Akkavuori ovat saaneet nimensä naisista, jotka seurasivat Porrassalmen taistelun kulkua vuonna 1789. Vanhimmat naiset kiipesivät Akkavuorelle ja nuoremmat Naisvuorelle seuratakseen kuuden kilometrin päässä käytävää taistelua. Kuitenkin Naisvuori-nimi esiintyy jo vuonna 1775 piirretyssä kartassa. Toisen tarinan mukaan naiset seurasivat 1597 Nuijasodan loppuvaiheen  joukkosurmaa Suur-Savon Kenkäveron pappilan pihalla. 1800-luvun lopulla rakennettiin puisto ravintoloineen ja huvimajoineen. Vuosina 1911–1912 paviljongin paikalle rakennettiin Selim A. Lindqvistin suunnittelema vesitorni, joka on Suomen toiseksi vanhin varsinainen vesitorni ja vanhin säilynyt. Vesitorni on ollut pelkästään näkötornina vuodesta 1953 lähtien. Naisvuorelta löytää kesäteatteri- ja kahvilatoimintaa.

Osoite:

Naisvuori

Mikkeli

Linkit:

Fantasy forest

Teoksen idea syntyi yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa, jotka saivat ehdottaa hahmoja metsään . Lähes 80 laserleikattua ja yksittäin maalattua figuuria on ripustettiin pääkirjaston viereisiin puihin. Hahmot ripustetaan kesäisin aina uuteen paikkaan. Paikalliset asukkaat voivat myös kirjoittaa ja jakaa tarinoitaan postilaatikkoon, joka on sijoitettu alueelle.

Osoite:

Pikkutori (kaupungintalon ja virastotalon välissä)

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Salla Ikonen
TEOS: Fantasy forest 2015
MATERIAALI: seinämaalaus

Vasten auringon siltaa

Teoksen toteuttamiseen on saatu valtionavustusta Taiteen edistämiskeskuksesta Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen ‐rahoista. Toeksen lähtökohtana on ollut Katri Helenan laulu. Tuolit ovat allegorioita yksinäisille ihmisille, jotka haaveilevat jostain. Taiteilija on suunnitellut teoksen mietiskelyn ja rauhoittumisen paikaksi. Teos on sijoitettu kalliorinteeseen, jossa ihmiset saavat liikkua ja etsiä omaa paikkaansa.

Osoite:

Vierasvenesatama, Kirkonvarkaus

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: KAARINA KAIKKONEN
TEOS: Vasten auringon siltaa 2017
MATERIAALI: louhitut luonnonkivilohkareet, alumiinituolit, alumiinivalaisimet

Nelisiipi

Armas Hutri tunnetaan erityisesti eläinveistoksistaan, joita hän on tehnyt varhaiskaudesta lähtien aina nykypäiviin asti. Kirkkopuistoon sijoitettu Nelisiipi edustaa vielä melko koristeellista tyyliä, sittemmin Hutri on siirtynyt pelkistetympään ilmaisuun ja tehnyt abstrakteja tai puoliabstrakteja veistoksia.

Nelisiipi -veistos pystytettiin vuosina 1959-60 Kirkkopuistoon. Kun veistos paljastettiin, julistettiin samalla nimikilpailu, jonka voitti koululainen Eeva Pasanen ehdotuksellaan ”Nelisiipi”. Siihen saakka sitä oli kutsuttu lintupatsaaksi.

Kirkkopuiston keskiosaan oli rakennettu suihkukaivo jo vuosina 1912-13. Insinööri L. v. Fieandt oli suositellut sitä käytännöllisistä syistä: tällä tavalla juuri valmistunut vesijohtolaitos sai vähän runsaamman vedenkulutuksen. 1950-luvun lopulla kaupunki alkoi yhä enemmän kiinnittää huomiotaan puistoihinsa. Keskellä suihkulähdettä sijaitsevalla Nelisiipi -veistoksella, ja nykyisellä suihkulähteellä on alusta asti ollutkin vain esteettinen merkitys.

Osoite:

Kirkkopuisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Armas Hutri
TEOS: Nelisiipi 1959-60
MATERIAALI: pronssi