Vapahtaja kutsumassa kaikkia ihmisiä luokseen

Mikkelin seurakuntakeskus muodostaa kerroksellisen rakennuskokonaisuuden, joka on rakentunut eri vuosikymmenien aikana. Korkeassa ikkunattomassa päädyssä sijaitsee vuonna 1952 valmistunut keramiikkareliefi nimeltä ”Vapahtaja kutsumassa kaikkia ihmisiä luokseen”. Reliefin suunnitteli Arabian tehtaalla työskennellyt pietarilaissyntyinen Michael Schilkin. Michael Schilkin kokeili erilaisia värilasitteita ja materiaaleja. Hän käytti myös rohkeasti väriä ja teki veistoksia muun muassa šamotista ja kivitavarasta. Schilkin sai Arabialle tekemistään töistä kultamitalin Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 ja vuonna 1958 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla.

Osoite:

Seurakuntatalo, Savilahdenkatu 20

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: MICHAEL SCHILKIN
TEOS: Vapahtaja kutsumassa kaikkia ihmisiä luokseen 1952
MATERIAALI: keramiikka

Rauhaan

Heikki Varja syntyi Jyväskylässä ja vietti kasvuvuotensa Tampereella. 1938 hän pääsi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun, mutta aloitti opintonsa talvisodan vuoksi vasta 1940. Sota katkaisi jälleen opinnot, joita Varja pääsi jatkamaan 1944. Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa Varja opiskeli 1945-46, minkä jälkeen seurasi vielä opintoja Wäinö Aaltosen johdolla useita vuosia.

1950-1960-luvulla Varja voitti useita julkisten veistosten suunnittelukilpailuja. Varjan teokset eivät ole tyylillisesti monumentaalisia, vaan hän suunnitteli vapaita, totunnaiset muodot hylkääviä veistoksia. 1950-luvulla Varjan teokset poikkesivat rajustikin sovinnaisista kaavoista/ideoista.

Olli Valkonen on kirjoittanut sankaripatsaasta: ”Mikkelin sankaripatsas ”Rauhaan” perustuu kahden figuurin, enkelin ja kaatuvan soturin, jännitteisesti hallittuun diagonaaliseen liikekontrastiin ja tulkitsee hyvin kauniisti ajatustaan sodan uhreista rauhan lunnaina”.

Osoite:

Harjun hautausmaa

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Heikki Varja
TEOS: Rauhaan 1960-1961, sankaripatsas
MATERIAALI: graniittti

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki

Muistomerkki on Vehmaan punaista graniittia. Sen on suunnitellut kivitoimikunta ja Mikkelin kivituote, joka on myös kiven valmistanut. Teksti patsaaseen on laadittu Työväen Sivistysliiton taholta.Mikkelin historian mukaan kunnassa ei kansalaissodan aikana tai sen jälkeen teloitettu ketään, mutta muistitiedon mukaan punaisia teloitettiin Kalevankankaalla Sirkkapuron varella. Nämä haudat avattiin vuonna 1955 ja vainajien jäännökset siirrettiin Rouhialan hautausmaahan. Vakaumuksensa puolesta v. 1918 kaatuneitten muistomerkin alkuunpanijoina olivat Mikkelin työväenjärjestöt ja toimeenpanevana elimenä Työväen Sivistysliiton Mikkelin opintojärjestön valitsema toimikunta.

Osoite:

Rouhialan hautausmaa

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Suunnittelija Kivitoimikunta ja Mikkelin kivituote
TEOS: Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki 1955
MATERIAALI: graniitti

Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki

Vuonna 1953 pystytettiin Kirkkopuistoon Eino Räsäsen tekemä Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki paikalle, jossa sijaitsi vuosina 1754-1806 kirkko.

 

Rakentamisen alkaessa oli Maunukselan kangas lähes puuton kaskenpolton jäljiltä. Kirkko näkyi luultavasti kauas, ja on mahdollista, että juuri tämä kirkko oli se, joka venematkalaisilta hävisi näkyvistä Varsavuoren paikkeilla. Tästä paikka sai sitten nimensä: Kirkonvarkaus.

 

Kirkko oli tyyliltään kahtamoinen eli kahdennettu ristikirkko. Tällaista rakennusratkaisua ei aikaisemmin tiettävästi oltu Suomessa käytetty. Kirkko oli aikaansa nähden kookas ja se oli maalattu punamullalla. 1770-luvun alussa kirkkoon hankittiin hieno viisarikello koko kirkonkylän ajannäyttäjäksi. Kello osoittautui kuitenkin odotettua huonommaksi ja muutaman vuoden päästä se myytiin pois. Kirkon ylpeyden aiheena olivat vuonna 1800 valmistuneet, uusklassillisen tyylin mukaiset, kauniit ja kalliit urut, jollaisia ei vielä tuolloin ollut millään muulla maaseurakunnalla koko Porvoon hiippakunnassa.
Vuonna 1806 kirkko paloi salaman sytyttämänä muutamassa tunnissa urkuineen päivineen hehkuvaksi hiillokseksi. Kirkon palosta syytettiin herrasväkeä, joka oli tanhunnut kirkossa uusien urkujen tahdisssa ja ennenkaikkea sotaväkeä, joka oli pitänyt kirkkoa huvitushuoneenaan. Onnettomuuden enteenä pidettiin oravaa, jonka oli usein nähty kävelevän kirkon katolla.

Osoite:

Kirkkopuisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Eino Räsänen
TEOS: Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki 1953
MATERIAALI: graniitti

Nuori nainen

Nuori nainen on taiteilijan varhaistuotantonsa merkittävin teos, joka nosti hänet yleisön tietoisuuteen. Veistos heijastaa Haapasalon pyrkimystä yksinkertaiseen ja ideaaliseen kauneuskäsitykseen. Teoksessa on jo Haapasalon tuotantoa hallitseva teema: mietiskelevä, melankolinen ihminen. Ihmisvartalo on runollinen ajatuksen ja tunteen vertauskuva. Alunperin kipsinen teos valettiin pronssiin Lions klubi Mikkelin ja Lions klubi Savilahden toimesta ja sijoitettiin samana vuonna valmistuneen uuden kirjaston edustalle.

Osoite:

Mikkelin kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto, Raatihuoneenkatu 6

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Johannes Haapasalo
TEOS: Nuori nainen, 1911
MATERIAALI: Pronssi

Gordilainen solmu

Taiteilija Jan-Erik Anderssonin suunnittelema, toistakymmentä metriä korkea teos voitti Kirkonvarkauden asuinalueen prosenttitaidekilpailun. Anderssonin teoksen tolppien juuressa on kivipaadet, joilla voi istua ja teoksesta odotetaan tulevan alueen kokoontumispaikka.

Gordionin solmu on vertauskuva vaikealle ongelmalle, johon ei löydetä ratkaisua.
Mytologiassa solmu sijoitetaan Zeuksen temppeliin ja sen avaajasta legendan mukaan tulisi Aasian kuningas.

Osoite:

Heinzen puisto, Kirkonvarkauden asuinalue

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: JAN-ERIK ANDERSSON
TEOS: Gordilainen solmu 2017
MATERIAALI: betoni, alumiini

Georg Carl von Döbelnin kohokuva

Georg Carl von Döbel  (1758 -1820) oli ruotsalainen kenraali, jonka asema yhtenä Suomen sotaan osallistuneista harvoista taitavista sotapäälliköistä on tunnustettu Suomessa. Hän sai kunnian olla ensimmäinen merkkihenkilö, josta on tehty kohokuva Mikkelin katukuvaa kaunistamaan. Reliefi julkistettiin Porrassalmen taistelun vuosipäivänä 13.6.2017.

Osoite:

Porrasalmenkatu 35

Mikkeli

Tiedot:

TEOS: Georg Carl von Döbelnin kohokuva, 2017
TEKIJÄ: SOFIA SAARI
MATERIAALI: Pronssi