Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki

Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki sijaitsee monen muun muistomerkin tavoin Mikkelin vanhalla kasarmialueella. Alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.

Osoite:

Vanha kasarmialue

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: suunnittelija arkkitehti Pertti Mertaoja
TEOS: Päämajakaupungin kenttätykistömuistomerkki 1992
MATERIAALI: graniitti

K. A. Tawaststjernan patsas

K. A. Tawaststjernan muistokivi pystytettiin runoilijan 100-vuotisjuhlan kunniaksi Mikkelin kaupungintalon puistoon. Patsashankkeen takana oli fil. maisteri Arvo Pekonen. Patsas paljastettiin sadesäällä 11.6.1960, puhujina tilaisuudessa olivat dosentti P. O. Barck ja prof. Olav Ahlbäck.

Karl August Tawaststjerna syntyi 13.5.1860 Annilan kartanossa silloisessa Mikkelin maalaiskunnassa, missä hän vietti myös lapsuutensa. Hän opiskeli Mikkelin lyseossa vuosina 1872-77 ja suoritti sen jälkeen polyteknillisessä opistossa arkkitehdin tutkinnon 1883. Hän ei kuitenkaan tuntenut arkkitehdin uraa elämäntehtäväkseen. Samana vuonna hän matkusti Pariisiin, missä hänen siihen astinen harrastuksensa, runous, muuttui vakavaksi työksi. Tawaststjernasta tuli aikansa merkittävin ja tuotteliain ruotsinkielinen kirjailija. K. A. Tawaststjerna kuoli 20.3.1898 Porissa vain 37-vuotiaana.

Osoite:

Kaupungintalon puisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Eino Räsänen
TEOS: K. A. Tawaststjernan patsas 1960, muistomerkki runoilijan 100-vuotisjuhlan kunniaksi
MATERIAALI: graniitti, pronssi

Vasten auringon siltaa

Teoksen toteuttamiseen on saatu valtionavustusta Taiteen edistämiskeskuksesta Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen ‐rahoista. Toeksen lähtökohtana on ollut Katri Helenan laulu. Tuolit ovat allegorioita yksinäisille ihmisille, jotka haaveilevat jostain. Taiteilija on suunnitellut teoksen mietiskelyn ja rauhoittumisen paikaksi. Teos on sijoitettu kalliorinteeseen, jossa ihmiset saavat liikkua ja etsiä omaa paikkaansa.

Osoite:

Vierasvenesatama, Kirkonvarkaus

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: KAARINA KAIKKONEN
TEOS: Vasten auringon siltaa 2017
MATERIAALI: louhitut luonnonkivilohkareet, alumiinituolit, alumiinivalaisimet

Nelisiipi

Armas Hutri tunnetaan erityisesti eläinveistoksistaan, joita hän on tehnyt varhaiskaudesta lähtien aina nykypäiviin asti. Kirkkopuistoon sijoitettu Nelisiipi edustaa vielä melko koristeellista tyyliä, sittemmin Hutri on siirtynyt pelkistetympään ilmaisuun ja tehnyt abstrakteja tai puoliabstrakteja veistoksia.

Nelisiipi -veistos pystytettiin vuosina 1959-60 Kirkkopuistoon. Kun veistos paljastettiin, julistettiin samalla nimikilpailu, jonka voitti koululainen Eeva Pasanen ehdotuksellaan ”Nelisiipi”. Siihen saakka sitä oli kutsuttu lintupatsaaksi.

Kirkkopuiston keskiosaan oli rakennettu suihkukaivo jo vuosina 1912-13. Insinööri L. v. Fieandt oli suositellut sitä käytännöllisistä syistä: tällä tavalla juuri valmistunut vesijohtolaitos sai vähän runsaamman vedenkulutuksen. 1950-luvun lopulla kaupunki alkoi yhä enemmän kiinnittää huomiotaan puistoihinsa. Keskellä suihkulähdettä sijaitsevalla Nelisiipi -veistoksella, ja nykyisellä suihkulähteellä on alusta asti ollutkin vain esteettinen merkitys.

Osoite:

Kirkkopuisto

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Armas Hutri
TEOS: Nelisiipi 1959-60
MATERIAALI: pronssi

Veistos

Mikkelin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ( nyk. Kalevankankaan päiväkoti) edustalla olevan suihkulähteen keskelle tilattiin ns. prosenttirahoilla taideteos kuvanveistäjä Jarmo Velloselta. Veistos heijastuu veden pintaan luoden jatkumon. Kasvillisuus ja teoksen ympäristö on suunniteltu kokonaisuuteen sopiviksi. Teos odottaa tällä hetkellä kunnostusta.

Vellonen on aiemmin tuotannossaan ammentanut historiallisista teemoista, mutta  siirtyy tässä veistoksessa abstraktille linjalle. Pienehköstä koostaan huolimatta veistos on hahmotukseltaan monumentaalinen.

Osoite:

Kalevankankaan päiväkoti, Raviradantie 18

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Jarmo Vellonen
TEOS: Veistos 1988
MATERIAALI: graniitti

Velvollisuus, sankaripatsas 1939-1945 sodissa kaatuneille

Kalervo Kallio oli presidentti Kyösti Kallion poika, joka kiinnostui kuvanveistosta toimittuaan ensin maanviljelijänä. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1935-37. Kallion teoksia oli ensi kerran näytteillä 1937. Kallio teki lukuisia muotokuvia ja monumentteja. Alkukauden veistokset oli idealisoitu kylmähköön uusklassismiin vivahtavaan tyyliin, myöhempi tuotanto kehittyi realistiseen suuntaan. Velvollisuus –sankaripatsas kuvaa paitsi rintamalla palvelleiden järkähtämätöntä velvollisuuden tunnetta, myös kotirintaman uhrimieltä.

Osoite:

Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaa

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Kalervo Kallio
TEOS: Velvollisuus 1959, sankaripatsas 1939-1945 sodissa kaatuneille
MATERIAALI: pronssi

Visulahden kalmiston muistomerkki

Vuosina 1954-55 löydettiin Visulahdesta 36 hautaa. Hauta- ja esinemuodot ovat samanlaisia kuin Tuukkalassa. Esineistö on kuitenkin köyhempää, sillä hopeaesineitä ja koruja löydettiin vain muutamia.

Osoite:

Visulahti

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: suunn. Muinaistieteellinen toimikunta ja Martti Riihelä

TEOS: Visulahden kalmiston muistomerkki 1958

MATERIAALI: graniitti ja kupari

Yhdessä (Taidon portti)

Vuonna 1992 Suur-Savon ammattillisen koulutuksen kuntainliitto juhli 40-vuotistatoimintaansa. Tässä yhteydessä pitkään jatkuneet rakentamis- ja saneerausvaiheet saapuivat päätökseensä. Rakentamiseen liittyen julkistettiin kaksi ulkotaideteosta, joista Yhdessä (Taidon portti) sopii nimensä perusteella hyvin kouluympäristöön. Vuonna 1992 valmistunut teos on yksi Antti Nordinin lukuisista ulkoveistoksista. Nordinin veistoksista huomattava osa löytyy erilaisten koulujen ja koulutusta tarjoavien yksikköjen ympäristöstä.

Osoite:

Mikkelin ammattiopisto, Otavankatu 4

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Antti Nordin
TEOS: Yhdessä (Taidon portti) 1992
MATERIAALI: graniitti, diapaasi

Uusi kevät

Moision sairaalan 60-vuotista taivalta juhlittiin mm. hankkimalla tämä teräksestä hitsattu veistos. Veikko Haukkavaaran (1921-2004) veistos sijaitsee Moision sairaalan piha-alueella. Taiteilija kuvasi teostaan seuraavasti: ”Kun valtion viranhaltija lopultakin on suostunut jäämään eläkkeelle ja siirtynyt oloneuvokseksi, hän on omin käsin väsännyt polkupyörän ja nyt hänellä menee hulvattomasti.”

Osoite:

Moision sairaalan piha-alue

Mikkeli

Tiedot:

TEKIJÄ: Veikko Haukkavaara
TEOS: Uusi kevät, 1987