Mikkelin Malmi

Vuonna 1989 Savon prikaatin kilta pystytti Lääninhallituksen edustalla Mikkelin Malmin muistomerkin.

1700-luvulla Mikkelin malmi eli sotilaiden harjoituskenttä oli suuri hiekkakenttäalue käsittäen koko nykyisen kaupungin keskustan. Muistokivi sijaitsee melko keskellä silloista harjoituskenttää. Pääkatselmuksia järjestettiin ainakin 1720- ja 1730-luvuilla Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentille ja Karjalan rakuunoille.

1770-luvulla nämä harjoituskokoukset eli kaitselmukset muuttuivat säännöllisemmiksi. Niistä kehittyi valtakunnan rajojen ulkopuolellakin mainetta saavuttaneita sotataidon näytöksiä, joita seuraamaan saapui upseereita myös  Ruotsista ja Venäjältä. 1770-luvulla Savon jalkaväkirykmentin komentajana toimi Yrjö Maunu Sprengtporten. Hän kehitti taistelutaktiikan ja harjoitustekniikan uudenlaiseksi. Jopa Ruotsin kuninkaat olivat kiinnostuneita Mikkelissä harjoitetusta ”äksiisistä”: vuosina 1789 ja 1790 Kustaa III ja vuonna 1802 Kustaa IV Adolf kävivät paikan päällä tutustumassa itäsuomalaiseen sotataitoon.